Raassina Sukuseura r.y:n säännöt

Liisa Hautamäki 3.4.2015

PRH:n hyväksymät 19.8.2011

I Sukuseuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus

Yhdistyksen nimi on Raassina Sukuseura r.y., jonka kotipaikka on Joensuun Kiihtelysvaara. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä sukuseuraksi tai seuraksi.

Seuran tarkoituksena on selvittää suvun jäsenistöä, sen vaiheita ja historiaa, vaalia perinteitä ja edistää jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta.

Sukuseura toteuttaa tarkoitustaan
– järjestämällä kokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muita seuran toimintaa edistäviä tilaisuuksia,
– keräämällä ja arkistoimalla sukua koskevaa tietoutta,
– auttamalla suvun jäseniä selvittämään suvun vaiheita ja henkilöiden kuulumista sukuun ja saattamalla tulokset sukulaisten tietoon,
– harjoittamalla sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa,
– pitämällä luetteloa ja arkistoa suvun jäsenistä,
– edistämällä eri tavoin suvun jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta kunnioittaen itse kunkin oikeutta ja vapautta säilyttää loukkaamattomana omat vakaumuksensa ja tapansa välttäen samalla näihin liittyviä kannanottoja kuten esimerkiksi kansallisuuteen, kieleen, syntyperään, uskontoon, puolueisiin, politiikkaan, aatteelliseen vakaumukseen liittyvissä tai muutoinkin yhteenkuuluvuutta vähentävissä asioissa. Näistä aiheista voidaan kuitenkin järjestää ennalta ilmoitettuja erillisiä tilaisuuksia.
– myöntämällä apurahoja sukuseuran tarkoitusta tukevaan toimintaan myös sukuun ja seuraan kuulumattomille henkilöille
– avustamalla myös sukuun kuulumattomia henkilöitä selvittämään sukunsa vaiheita rekisterinsä ja muiden tietolähteidensä avulla.
Seura voi hankkia suvun vaiheisiin liittyvää kiinteää ja irtainta omaisuutta.

II Seuran jäsenet

Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen henkilö, joka
– on isän tai äidin puolelta Kiteellä 1600- luvun lopulla asuneen Knut Grassneckín jälkeläinen tai sukulainen joko alenevassa polvessa tai tämän esivanhempien kautta, tai
– jonka sukunimi on muuntunut Grassneck-Raassina nimi ketjusta
– on edellä mainittujen henkilöiden aviopuoliso, ottolapsi, huoltaja, näiden lähisukulainen tai –omainen. Edellä mainitut henkilöt hyväksyy jäseneksi seuran hallitus. Lisäksi seuran kokous voi hyväksyä jäseneksi henkilön, jonka sukulaisuusedellytyksiä ei voi sitovasti osoittaa vaikka siihen onkin todennäköisiä syitä tai joka toiminnallaan on seuralle hyödyllinen.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka haluaa tukea sukuseuran toimintaa ja yleisiä sukututkimuksen tavoitteita. Kannatusjäsenet hyväksyy seuran hallitus.

Yhteisöjäseneksi voidaan ottaa myös seuran toimintaan läheisesti liittyvä sukuseura tai muu rekisteröity yhdistys, jonka seuran kokous hyväksyy.

Jäsenen, joka haluaa erota seurasta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle, taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Jäsen voidaan erottaa seurasta mikäli
– ilmenee pitäviä todisteita, jotka osoittavat, että hänen seuraan ottamisperusteensa eivät ole olleet oikeat
– jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen
– toiminnallaan vahingoittaa seuran tai suvun mainetta
Erottamisesta päättää seuran kokous.

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä sekä yhteisöjäseniltä perittävien liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet päättää seuran vuosikokous. Hallitus voi myöntää vapautuksen jäsenmaksusta sairauden, asevelvollisuuden, työkyvyttömyyden tai muun sellaisen syyn vuoksi.

Seuran nuorisojäsen on alle 18-vuotias henkilö, joka on vapaa jäsenmaksusta. Seuran ainaisjäsen on henkilö, joka suorittaa jäsenmaksunsa kymmenkertaisena yhdellä kertaa.

Hallituksen esityksestä voi sukukokous kutsua sukuseuran kunniajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut seuran toiminnassa. Kunniajäsen on vapaa jäsen- ja liittymismaksusta.

III Seuran hallinto ja nimenkirjoitus

Seuran asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksen valitsemat puheenjohtaja ja neljästä kahdeksaan (4-8) jäsentä, joiden toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee seuran jäsenistä sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

Seuran nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri yksin ja muut hallituksen jäsenet kaksi yhdessä.

10§

Seura voi toimintansa tukemiseksi ottaa vastaan omaisuutta, perustaa rahastoja sekä järjestää keräyksiä ja arpajaisia.

IV Seuran tilit

11§

Tilikausi on kalenterivuosi. Tilivuoden tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle neljän kuukauden kuluessa tilivuoden päättymisestä. Toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausunto tilien ja hallinnon tarkastuksesta hallitukselle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen vuosikokousta.

V Seuran kokoukset

12§

Seuran kokoukset kutsuu koolle seuran hallitus. Kokouskutsu on joko postitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta kunkin jäsenen tiedossa olevaan osoitteeseen tai julkaisemalla kutsu seitsemän (7) päivää ennen kokousta ilmestyvässä valtakunnallisessa lehdessä ja kotipaikan maakunnallisessa lehdessä.

Seuran kokous pidetään joka toinen vuosi hallituksen määräämänä päivänä viimeistään elokuun 15. päivään mennessä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Seuran kokouksessa on jokaisella täysi-ikäisellä jäsenmaksun suorittaneella jäsenellä vain yksi ääni. Samoin yhteisöjäsenellä on vain yksi ääni. Kannatusjäsenellä on kokouksessa läsnäolo – ja puheoikeus muttei päätäntävaltaa. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.

13§

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 Kokouksen avaus
2 Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten laskijaa.
3 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4 Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5 Esitellään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6 Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
7 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
8 Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9 Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
10 Käsitellään sukuseuran jäseneksi liittymisasiat
11 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
12 Keskustellaan muista jäsenten esittämistä asioista

Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran kokouksen päätettäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle viimeistään 60 päivää ennen kokousta.

VI Sääntöjen muuttaminen ja seuran purkaminen

14§

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai seuran purkamisesta voidaan tehdä vain, jos siitä on kokouskutsussa nimenomaan ilmoitettu.

Päätös sääntöjen muuttamisesta edellyttää, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) äänestyksessä annetuista äänistä.

Seura voidaan purkaa, jos vähintään sama äänten (2/3) enemmistö kannattaa sitä kahdessa vähintään kahden kuukauden väliajoin pidetyssä perättäisessä sukukokouksessa.

15§

Sukuseuran purkautuessa sen varat käytetään seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

16§

Muutoin noudatetaan yhdistyslain säännöksiä.

Raassina Sukuseura Ry 2012 | Rekisteriseloste