Raassina-suvun ja sukuseuran historiaa

Leena Lassila ja Mauri Lehikoinen 3.4.2015

Knut Grassneck’istä Raassina Sukuseuraan

 

Sukututkimus

Vuoden 1617 Stolbovan rauhanteossa Kitee joutui Käkisalmen läänin myötä Ruotsin haltuun. Ruotsin vallan seurauksena tuli läänityslaitos ja luterilainen uskonto. Tästä seurasi se, että kreikkalaiskatolista väestöä pakeni joukoittain rajan taakse. Ruptuurisotien jälkeen vuonna 1658 alkoi lännestä runsas muuttoliike Kiteelle. Tällöin Kiteen väestö vaihtui lähes kokonaan. Suvun lähtökohtana pidetään Kiteetä.

Raassinan suvusta sukututkimuksen tehnyt lehtori Erkki Raassina pääsi v. 1990 kirjallisia aineistoja tutkimalla 1600-luvulle Kiteelle Raassina- suvun kantaisään Knut Grassneckiin, josta nimestä sadassa vuodessa kehittyi Raassina nimi. Raassinoita koetelleet monet sodat ja vainot vaikeuttivat sukututkimusta, koska vanhemmissa asiakirjoissa oli puutteita ja aukkoja. Esimerkkinä pari mainintaa: ”Olen ollut paossa Ruotsissa, eikä venäläisten määräämä pappi ole hoitanut kaikkia toimiaan” tai ”Seuraavat kirkonkirjat puuttuvat, hukkuivat papin mukana Laatokan jäihin.”

Knut Grassneck oli merkitty veroluetteloon vuosina 1681 ja 1683 Kiteen vapaaherrakunnan palvelusmieheksi. Samoin hänestä vaimonsa kera löydetään maininta Käkisalmen lääninoikeuden pöytäkirjoista v. 1685 maksamattomien kapakkalaskujen vuoksi.
Erkki Raassina oletti, että Knut olisi värväytynyt Ruotsin armeijaan ja kulkeutunut Kiteelle sotilaiden mukana. Hän päätteli Knutin olevan saksalainen koska Grassneck- nimisiä henkilöitä ei ole löytynyt muualta Suomesta eikä Ruotsista, mutta Berliinissä nimenkantajia asui yli 60 puhelinluettelon mukaan. Nimi on kirjoitettu veroluettelossa Knut Grassneck ja oikeuspöytäkirjassa Knut Kraasniecka. Kyseessä on kuitenkin sama henkilö.

DNA- tutkimus

Vuonna 2012 sukuseura päätti teettää Y-DNA 67- markkeerin testin jokaisesta sukuhaarasta suvun alkuperän selvittämiseksi. Testin tuloksista näkee isälinjan maantieteellisen ja etnisen taustan. Noin 60 % suomalaisista miehistä kuuluu haploryhmään N, johon myös Raassinat kuuluvat. Perushaploryhmä N syntyi Siperiassa n. 10 000 vuotta sitten. Raassinat kuuluvat N-haploryhmästä mutaation kautta syntyneeseen alaryhmään N1c1, jonka alkuperä on eteläisessä Siperiassa arviolta 9 000 vuotta sitten.
Noin 8 000 vuotta sitten muutama N1c1-heimolainen päätti lähteä kohti Eurooppaa. Ylitettyään Uralin he asettuivat Keski-Volgan tienoille. Myöhemmin yksi tai kaksi heimoa lähti pitkin Baltian rannikkoa ja asettuivat Liettuaan ja Latviaan.
Raassinoiden geeneistä löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä Laatokan alueen muinaiskarjalaisiin. On selvää, että Raassinoiden esi-isä asui Suomessa jo ainakin 3 000 – 4 000- vuotta sitten.

Grassneckista Raassinaksi

Grassneck-nimi oli ilmeisesti liian vaikea karjalaisten käytettäväksi. Jo Knutin aikana nimi esiintyy useissa eri muodoissa tosin lähellä alkuperäistä Grasneckia: Krasneck, Krassnick, Krassninck ja Kraasnienke (ilmeisesti venäläisvaikutteista). Knutin pojat Tobias (s.1656) ja Knut (s. 1661) käyttivät nimeä Grasin. 1600-1700 -lukujen taitteessa pojanpojan Hindrichin nimi sai suomenkielessä tyypillisen vokaalipäätteensä Grasina, Krasina. Seuraavassa sukupolvessa vaikeasti ääntyvä konsonanttiyhdistelmä Gr-, Kr- yksinkertaistuvat, ja nimi saa muodon Rasina. Se muuttuu vielä Raasinaksi, mm. Johan Raasina (s. 1713) ja Anders Rasina (s.1719), kunnes se 100-vuotisen muuntautumisensa jälkeen 1750-luvulla vakiintuu nykyiseen: Raassina. Raassina-sukunimi on suojattu.

Suvun levittäytyminen

Nälkävuosina (1696-1698), jolloin Suomen väestöstä kolmannes kuoli, ihmiset lähtivät asuinsijoiltaan liikkeelle ruokaa etsimään. Tällöin lukemattomat tilat autioituivat Pohjois-Karjalassa. Nälkä ajoi todennäköisesti myös Knut Grassneckin jälkeläiset pois Kiteeltä. Kiteeltä pääsukuhaara kulkeutui Tohmajärven Jouhkolan kautta Kiihtelysvaaraan. Siellä Johannes Raassinalle (s. 1758) ja Kaarina Koljoselle syntyi viisi poikaa ja yksi tytär, joista muodostu laaja sukukunta. Tästä sukukunnasta pääosa vieläkin asustelee Pohjois-Karjalassa. Suurin osa Raassina-nimisistä on Kiihtelysvaaralaista alkuperää.

Toinen sukuhaara kulkeutui Kiteeltä Sortavalaan. Sortavalan Kiimamäessä on Raassinoita asunut 1700-luvun alusta lähtien. Henrick Crasinan (s.1704) ja Elisabeth Litmasen jälkeläisiä asuu nykyään Jyväskylän ympäristössä, Tampereella ja Kuhmossa.

Kolmas sukuhaara löytyi Uukuniemeltä. Siellä Raassinat ovat hallinneet sukupolvien ajan Latvasyrjän vanhaa tilaa. Talollinen Anders Rasinan (s. 1719) ja vaimonsa Helena Ursinin jälkeläiset ovat sijoittuneet Myrskylään, Lahteen ja Helsingin tienoille.

Raassina suku pysytteli kokonaisuudessaan kauan Pohjois-Karjalan alueella. Aviopuoliso haettiin läheltä, viereisistä pitäjistä, jollei häntä kylältä löydetty. Muuttoa muualle Suomeen ei juuri tapahtunut. Pisimmät matkat tehtiin Pietariin tai Viipuriin. Siirtyminen länteen tapahtui vasta sotien jälkeen. Useat Raassinat joutuivat siirtolaisina muitten mukana etsimään uusia asuinalueita.

Kaikki ”oikeat” Raassinat sukulaisia

Sukututkimuksessa paljastui, että kaikki alkuperäiset Raassinat polveutuvat Kiteen Grassneckista. Ns. sukuun kuulumattomia asuu maassamme parikymmentä. Helsingin rautateillä palvellut Emil Johanson muutti nimensä vuonna 1894 Raassinaksi. Puheiden mukaan hän oli kyllästynyt tavalliseen sukunimeensä ja toverinsa ehdotuksesta vaihtoi nimensä harvinaisempaan. Einari Kärkkäinen vaihtoi nimensä myös Raassinaksi ennen talvisotaa, mutta hänellä ei ole Raassina- nimisiä jälkeläisiä.

Raassina sukuseura ry

Sukuseura perustettiin 11.8.1990 Kiihtelysvaarassa. Seuran tarkoituksena on selvittää suvun jäsenistöä, sen vaiheita ja historiaa sekä vaalia perinteitä ja edistää jäsenten välistä yhteenkuuluvuutta. Sukuun kuuluu n. 4000 elossa olevaa henkilöä. Suvusta on julkaistu kaksi sukuselvitystä, ensimmäinen vuonna 1992 ja laajempi versio vuonna 2002. Sukuseurassa on tållä hetkellä 230 jäsentä.
Seura pyrkii toteuttamaan tavoitteitaan:

  • järjestämällä yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkiä
  • keräämällä ja arkistoimalla sukua koskevaa tietoutta
  • auttamalla suvun jäseniä selvittämään sukunsa vaiheita
  • pitämällä luetteloa ja arkistoa suvun jäsenistä
  • julkaisemalla sukuselvityksiä, sukulehtiä ja tiedotteita
  • edistämällä eri tavoin suvun jäsenten välistä yhteen kuuluvuutta

Sukuseuran kunniajäseniä ovat Leena Lassila, Anja Ahonen, Toivo Raassina, Eino Raassina ja Mauri Lehikoinen.

Seuran vuosijäsenmaksu on 20 euroa, ainaisjäsenmaksu on 200 euroa. Nuorilta alle 18-vuotiailta ei jäsenmaksua peritä.

Sukuseuran perustajäseneltä, Joensuulaiselta Pentti Raassinalta, kysytään usein, mitä sukuhistorian tekeminen maksaa. Hänen on tapana vastata ettei yksinomaan rahaa vaan sukurakkautta, kärsivällisyyttä ja kiinnostusta menneisyyteen.

Raassina Sukuseura Ry 2012 | Rekisteriseloste